|
Käyttäjät |
|
Menu |
|
Yhteistyössä |
|
|
|
Satunnainen kuva |
|
Mufloninaaras
ristop Kommentteja: 9
|
|
Etsi |
|
|
Auta pitämään jousella.net toiminnassa osallistumalla palvelinkustannuksiin. KIITOS!
|
Kaupalliset |
|
|
|
|
|
|
Kudu ja pahkasika |
Kuvaus: |
Etelä-Afrikka 18.9.2005 Mkolo. Bowtech Allegiance 90#,Terminator+sisäputki+100gr innerloc.
Aamun valjettua, tunnelma amarulapuuhun rakennetulla lavalla, alkoi käydä lämpimäksi. Monestakin syystä. Aurinko paistoi todella kuumasti ja eläimiä oli näkynyt yllättävän hyvin. Korkealta puusta, oli hyvä tarkkailla eläimien käytöstä.Lähes lehdetön maasto tarjosi siihen loistavan mahdollisuuden. Eläimet oli havaittavissa jo kaukaa...Ihailin luontoa ja vaivuin ajatuksiini, en tiedä kauanko tuo "transsitila" ehti kestää kun sen äkkiä katkaisi korviin kantautuvat askelten äänet. En uskaltanut liikahtaakkaan.
Avonaiselta lavalta näki hyvin, mutta myös eläimet saivat metsästäjään suoran näköyhteyden, jos ymmärsivät nostaa katsettaan. Suolapatsaana poseeraaminen oli kiusallista, mieli teki kääntyä sen verran että saisi silmiinsä eläimet, ja voisi todeta lajin, sukupuolen ja tietenkin suorittaa "sarvien mittaamisen". Aiemmista mokauksista jotain oppineena, päätin kuitenkin odottaa että eläimet tulevat lähemmäksi. Viimein oli aika aloittaa, hidas päänkääntäminen. Sekunnit venyivät minuuteiksi mutta viimein sain runneltua rankani asentoon, joka mahdollisti katsekontaktin eläimiin...
Pulssi nousi samalla sekunnilla korkeuksiin, kun pupillit välittivät harventuneelle aivosolukolle kuvan, jossa kaksi isoa kudua seisoivat rinnakkain ja tuijottivat minua suoraan päin. Odotin,odotin ja odotin kunnes viimein eläimet ottivat taas pari askelta kohti heinätuppoa. Toinen alkoi syömään, mutta toinen jatkoi tuijottamistaan. Viimein molemmat laskivat päänsä ja päätin vetää jousen vireeseen. Ennen kuin käteni saavutti ankkurointipaikan, nosti toinen uros nopeasti päänsä, ja sillä sekunnilla katselinkin jo kahden sarvipään pakolaukkaa...Harmitti.
Join, venyttelin, korjasin hieman istuimeni suuntaa ja valoin itseni jälleen kipsiin.
Säpsähdin takaisin todellisuuteen, kun näin kolmen pahkasian kirmaavan passiani kohti. Muutaman pysähdyksen jälkeen, tomera possulauma aloitti nahistelunsa ravinnosta. Valkkasin porukan pahiksen, joka pölläytteli pienempiään pois. Viritin ja odotin sian kääntymistä hieman parempaan asentoon. Piikki kohdalleen ja keppi taipaleelle... Paakki ryntäsi juoksuun ja n.60 metrin jälkeen oli näytelmä saavuttanut päätöksensä.Laitoin paikan muistiin ja jatkoin odottamista.
Aikaa kului. Aamuinen kohtaaminen kudujen kanssa, sekä onnistunut kaato pyörivät ajatuksissani. Impalat kävivät juomassa, ja paviaanitkin tekivät tuttavuutta, tosin liian kaukana tarkempaa tutkiskelua varten. Askeleita... kuulosti aivan samalta kuin aamullakin. Anelin yläkerranisännältä myötätuntoa ja lähetin toivomuksen, että jos se on kudu, anna sen tällä kertaa tulla yksin. Ilmeisesti olin elellyt riittävän kiltisti, tai muuten vaan oli onni myötä ja niin "sisään" asteli uljas sarvipää...todella epäluuloisena. Kudu aloitti syömisen. Annoin sen rauhoittua. Hiljalleen hivuttauduin parempaan ampuma-asentoon. Vähän väliä kudu tuijotti puuhun, päätin että seuraavan kerran kun se laskee päänsä, viritän. Sain ankkuroitua ja aloin kääntämään kroppaa alaviistoon ja piikkiä kohti kudua. Silloin eläin vaistosi jotain ja riuhtaisi päänsä ylös, seisoi suoraan päin ja aivan kuin olisi "noussut varpaillensa". Jänne pakeni laukaisulaitteenleukojen välistä, ja nuolen sulat katosivat pistokuoppaan. Kudu pyörähti ja juoksi n.20 metriä,pysähtyi, seisoi, otti vielä muutaman askeleen ja laskeutui sitten viimeiselle leposijalleen. Vaikuttava tilanne jota tuskin, edes dementia kykenee pois ottamaan. Afrikka antoi jälleen jotain..erilaista.
Ampumamatkoiksi mitattiin 27 ja 25 metriä. Sarvia mitatessa, mittanauha pysähtyi 51 tuuman kohdalle. |
|
Katsottu: 46707
Ladattu: 1
Pisteet: 5.00 (Arvosteluja:6)
Tiedostokoko: 84.1 KB
|
Julkaistu: |
12.11.2005 00:32 great |
Avainsanat: |
|
|
Kommentti: |
Kirjoittaja: |
|
|
|
|